Tulevat tapahtumat

Sopimaton tieteellinen kirjoittaminen ja muita havaintoja tieteen tekemisestä

nanoDancers.png

“Whatever anyone else says has no value to me concerning my work. I don’t need approval. I have confidence in what I’m doing.
— Andy Warhol

Pitäisikö tieteen tekemisen olla vakavaa? Ei tietenkään. Pitääkö tiedemiehen kunnioittaa kollegoita tai akateemista koodistoa? Ei tietenkään. Tässä artikkelissa on malliesimerkkejä jokaisen nykyisen ja tulevan tieteentekijän uralle, miten artikkeleita tulisi kirjoittaa. Toisaalta jos on kesällä tylsää, tässä on mielenkiintoisia artikkeleita kesälukemiseksi.

 

Vuosisadan tärkein kemian tutkimus -palkinnon voittaja on...

Huhujen mukana Texasin yliopistossa opiskelijat ja henkilökunta voivat kantaa asetta yliopiston sisällä. Ehkä sen takia paikallisessa kemian laitoksessa uskalletaan tehdä oikeasti tärkeää tutkimusta, jonka merkitystä kemiasta ymmärtämätön valtaväestö ei välttämättä näe. Texasin yliopistossa tutkittiin vuonna 2003 antropomorfisien molekyylien synteesiä, eli toisin sanoen miten valmistetaan ihmistä muistuttavia molekyylejä. Molekyylit nimetään artikkelissa NanoPutiansin perheeksi ja käydään läpi synteesit, joilla valmistetaan niin NanoKid (yhdeksän (9) eri hatun kanssa), NanoToddler ja NanoBalletDancer. Vahva lukusuositus koko artikkeliin.

 Tiivistelmä artikkelista löytyy myös Wikipediasta.

nanokid.png

nanodancer.png

 

Vastoinkäymisten kääntäminen eduksi

Platt näyttää mallia, miten kääntää 15 vuoden vankilatuomio eduksi tutkijan uralle tutkimuksessa, jossa selvitettiin vankien lempinimiä:

The third author of this paper is an inmate serving a 15-year sentence. His affiliation reads “Arizona State Prison.
“As one of the authors for this article, Brad has supplied both behavioral characteristics and specific examples. In addition to sharing his own observations from his prison yard, he has informally interviewed numerous inmates from other yards. Inmates know him and are willing to give him information they would not confide to an outsider.”

Kiitokset täytyy muistaa esittää oikeille tahoille. Näin ovat tehneet muiden muassa seuraavat:

B.J.H. [second author] would also like to thank the U.S. Immigration Service under the Bush administration, whose visa background security check forced her to spend two months (following an international conference) in a third country, free of routine obligations—it was during this time that the hypothesis presented herein was initially conjectured. (He & Raichle)

We would like to thank Karla Miller for sleeping late one morning, leaving Tim [Behrens] and Steve [Smith] a bit bored. (Behrens, Fox, Laird, & Smith)

I thank the National Science Foundation for regularly rejecting my (honest) grant applications for work on real organisms [. . .] thus forcing me into theoretical work. (Van Valen, 1973, p. 21)

 “We gratefully thank Programme National de Physique Stellaire for financial sup- port. We do not gratefully thank T. Appourchaux for his useless and very mean comments. (Goupil et al., 2006, p. 461) — bold is theirs.

Myös vertaisarvioijia voi olla syytä kiittää:

We appreciate the very candid critical insights of 2 anonymous reviewers, M. Gompper, and K. Beard. (Berger & Cain, 2014, p. 9)

Jos vertaisarvioijat käyvät hermoille, voi heille kirjoittaa itse ohjeet. Näin teki Cormode artikkelissaan How NOT to review a paper: the tools and techniques of the adversarial reviewer.

Jos rahoitus ei ole riittävää, täytyy soveltaa. Näin tekivät myös Blatt ja Brown. Tutkimuksissa voi käyttää esimerkiksi kortsuja apuna, koska miksi ei? Valenssin saamien tietojen mukaan kyseiset geologit eivät tienneet, mitä muutakaan käyttöä heillä niille olisi.

The technique consists of using a rubber contraceptive device inserted into the centrifuge tube. The technique is rapid and inexpensive. Rubber contraceptives need not be sold only for the prevention of disease. They are functional in heavy mineral studies and no doubt have other scientific uses as well.

 

Entä jos ei tiedä mitä tutkia?

Sodassa pitkiä artikkeleta vastaan taistelee eturintamassa Upper, jonka artikkeliin Tuottavuuden epäonnistunut itsehoito (The unsuccessful self-treatment of a case of "writer's block") voi moni samaistua. Se on todennäköisesti lyhin koskaan julkaistu. Tämä kuitenkin nähdään etuna, sillä

Surely we can find a place for this paper in the Journal — perhaps on the edge of a blank page.

Artikkeli on ymmärrettävistä syistä maksumuurin takana. Tieteen tekeminen ei ole ilmaista. Valenssi kuitenkin tuntee vastuunsa tiedon välittämisestä sitä janoavalle kansalle, joten tarjoamme screenshotin artikkelista ohessa.

artikkeliUpper.png
Klikkaa kuva isommaksi

 

Millainen otsikon pitää olla?

Mallia voi ottaa esimerkiksi heiltä:

Solomon (2009) kertoo meille julkaisussaan, että tietotekniikan julkaisujen kirjoittajia on kolmea eri tyyppiä:
Programmers, Professors, and Parasites: Credit and Co-Authorship in Computer Science

Tiedemiehen täytyy olla idiootti. Ainakin mikäli uskomme Schwartzia. Ja miksipäs emme uskoisi?
Schwartz, M. A. (2008). The importance of stupidity in scientific research [Essay]. Journal of Cell Science

"Kirjoitan artikkelin aihesanoista. Mikäpä olisi parempi otsikko kuin aihesanat?" Näin syntyi artikkeli otsikolla HT06, tagging paper, taxonomy, Flickr, academic article, to read

Krauth kumppaneineen tutki paskaa artikkelissaan An In-Depth Analysis of a Piece of Shit: Distribution of Schistosoma mansoni and Hookworm Eggs in Human Stool

Aina voi valittaa rahasta. Näin teki myös Cleary artikkelissa Money, money, money: not so funny in the research world

Frey pohdiskelee hieman katkerana artikkelissaan, onko hän sittenkin töissä ilotalossa? Artikkelin Publishing as Prostitution? – Choosing Between One's Own Ideas and Academic Success abstrakti on lukemisen arvoinen.

 

Kuka niitä artikkeleita kirjoittaa?

Jacqueline Kamin akateeminen ura ei lähtenyt loistoonsa, kuten kerrotaan artikkelin elämäkerrassa:

Jacqueline Kam was a management consultant in Hong Kong before taking a PhD at the University of Sheffield. She then became a Lecturer in the School of Economics, Finance and Management, University of Bristol. Recently, she has given up academic life altogether in order to make her fortune.

Oletko koskaan miettinyt, millä perusteella artikkelin kirjoittajat laitetaan järjestykseen? Mallia voi ottaa esimerkiksi seuraavilta kirjoittajilta, jotka näkivät parhaaksi ilmoittaa perusteensa artikkelissa:
-Griffiths & Anderson päättivät järjestyksen tenniksellä. Tarina ei kerro, kumpi voitti.
-Feder & Mitchell-Olds päättivät järjestyksen euro/dollarin kurssivaihtelulla.
-Swann, Hixon, Stein-Seroussi, & Gilbert ratkaisivat paremmuuden "kolikonheitolla, joka Swannin mukaan tapahtui rehellisesti"
-Roderick & Gillespien järjestys päätettiin loogisin perustein: "Order ofauthorship was determined by proximity to tenure decisions."

Abstrakteista

Kun abstrakti on tiivis, lukija säästää aikaa ja sisäistää artikkelin tärkeimmän sisällön nopeasti. Tätä periaatetta on noudatettu kiitettävästi artikkelissa Is the sequence of earthquakes in Southern California, with aftershocks removed, Poissonian?, jonka abstrakti kuuluu näin:

Yes.

Kiitettävän arvosanan saa myös seuraavan artikkelin abstrakti:abstrakti.jpg

Jos olet jo päättämässä akateemista uraasi, kannattaa se lopettaa tyylillä. Urasi viimeinen artikkeli on koko urasi kruunu. Näin ajatteli varmasti myös Rodell artikkelissaan Goodbye to law reviews joka alkaa seuraavasti:

“There are two things wrong with almost all legal writing. One is its style. The other is its content. That, I think, about covers the ground.”

Lupaava on myös jatko:

It is doubtless of no concern to anyone that this is probably my last law review article. As a matter of fact, this makes one more article than I had originally planned to write. It was something in the nature of a New Year’s resolution. Yet the request to do a piece about law reviews seemed a golden opportunity to make my future absence from the “Leading Articles, Authors” lists a bit more pointed than would the business of merely sitting in a corner, sucking my thumb, and muttering Boo. Keeping well in line with two traditions—a course which lawyers will readily understand—I decided to break the resolution and wait for opportunity’s second knock. This, then, is by way of explaining why I do not care to contribute further to the qualitatively moribund while quantitatively mushroom-like literature of the law.

 

Esimerkkejä tarkistuksen tärkeydestä

Ennen julkaisua, lue artikkeli vielä kerran. Muuten voi käydä kuin Linglinille, jonka ensimmäinen versio artikkelista sisälsi lauseen

"In this study, we have used (insert statistical method here) to compile unique DNA methylation signatures..."

Hyvin ei käynyt myöskään Drinkelin kumppaneille jotka jättivät artikkeliin Drinkelille suunnatun viestin:

“Emma, please insert NMR data here! where are they? and for this compound, just make up an elemental analysis...”

Jos lähdeartikkeli on paska, ei kannata viitata siihen. Näin totesivat myös Culumber ja kumppanit. Harmi vain, että teksti jäi lopulliseen artikkeliin asti:

“Although association preferences documented in our study theoretically could be a consequence of either mating or shoaling preferences in the different female groups investigated (should we cite the crappy Gabor paper here?), shoaling preferences are unlikely drivers of the documented patterns both because of evidence from previous research and inconsistencies with a priori predictions.”

Myöhemmin artikkelia korjattiin ja viite paskaan lähteeseen lisättiin.

 

Muita tärkeitä ohjeita

Jos haluat paljon viitteitä, niitä täytyy vain lisätä. Kuten teki Greenberg. Kokonaiset 302 kertaa. Näiden 302 viitteen lisäksi Greenberg viittasi artikkelissaan viidesti Wikipediaan.

viitteet.png

 

Synteesien kuvaaminen sanallisesti tai reaktioyhtälöillä on tylsää. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten näin sen voi tehdä paremmin (Bonnamour):

reaktio.gif

 

Jos et kirjoittamisen jälkeen ole aivan varma tulosten luotettavuudesta, voit todeta sen esimerkiksi seuraavasti (Lapointe 1994):

"Therefore, our assumption is more or less justified.”

 

Entä jos haluan kirjoittaa jatkossakin tylsästi?

Emmekö onnistuneet vakuuttamaan sinua? Ei se mitään. Siinä tapauksessa suosittelen lukemaan Sand-Jensenin artikkelin How to write consistently boring scientific literature.

 

 

Useimpien juttujen lähde ja idea artikkelille: Guillaume Cabanac: Unconventional academic writing (2008)

Haalarimerkit alkaen 1,5e

facebook

IRC-kanava: #valenssi @ IRCNet

Sähköpostilistalle liittyminen tai poistuminen

Kävijätilastoja

Tänään 19

Eilen 39

Tällä viikolla 306

Tässä kuussa 931

Viimeisen vartin aikana sivuilla on käynyt 12 vierasta ja ei rekisteröityneitä käyttäjiä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjautuminen